miehillekin heidän omasta pyynnöstään jotakin.
Nyt esikoiseni- rastoja kasvattava hippipoikani-
halusi retkitarvikkeille pussukoita...
Ensin etsin tohkeissani maastokangasta, mutta sitten muistin, että
minullahan on vahvaa teollisesti batiikkivärjättyä kangasta.
Kangasta, joka kiinnosti kaupassa, mutta on tosi vaikea käyttää missään.
No, nyt pala siitä kuului retkitarvikkeiden suojapusseiksi.
Ja lapsi oli onnellinen, kun sai tarvitsemansa pussukansa.
Toinen poijistani toi taas äidille "kierrätysajatuksella"
tuliaisen intistä...
hän oli kerännyt maastosta taskuunsa kranaatinsokkia,
jos vaikka keksisin niille jonkin kierrätysidean :)
Ihana lapseni!
En näen näitä ihan heti jonakin muuna, mutta periaatteesta
minun on nyt keksittävä näille uusi elämä -
ihan vain vaikka poikani iloksi.
Maritta
Voi miten kiva että poika muistaa äitiä:) Haaste tuossa kuitenkin on luulen että voi olla sinullekin:) mutta uskon että niistä varmasti jotain keksit.
VastaaPoistaOlipa kivaa tekemistä ja haastetta kerrakseen!
VastaaPoistaBatiikkipussit ova kivoja. Kranaatin sokista en minä ainakaan saa hetimiten ajatuksen puolikastakaan. Siinäpä pohtimista sinulle.
VastaaPoistaKivat pussukat. Niinhän ne lapset aiheuttavat haasteita joskus äideilleen.
VastaaPoistaKaunista batiikkia! Hienot säilytyspussit, kyllä noissa kelpaa retkikamoja kuljetella. Nuo kranaatinsokat ovat tosi mielenkiintoisia. Ihana poika, kun tuollaisia tavaroita on äidilleen tuonut ja pistänyt äidin miettimään ja testaamaan luovuuttaan oikein tosissaan. Uskon, että keksit jotain käyttöä noillekin. Vieläkö niitä kukkia voisit tehdä?
VastaaPoistaKyllä lapset on ihania, kaikenikäisinä :)
VastaaPoistaHei! Ovatko sokat vielä tallella ja jos ovat niin onko ne käytetty vielä mihinkään? Olisin kiinnostunut ostamaan ne teiltä omaa teideprojektiani varten.
VastaaPoista*taideprojektiani
Poista