Tilkkukampus tapahtuma takana päin....

ja voin esitellä mitä olin tehnyt

 sinne näyttelyyn ripustettavaksi.

Tilkkukampus tapahtuman yhtenä järjestävänä

kiltana oli Forssan Tyyki.nyt kilta, joka on 

pienen ajomatkan päässä Nummi-Pusulasta.

Minun oma kiltanihan on NuPun Blokkiflikat, mutta

minut on "adoptoitu" Forssan kiltaan.

Oma kiltani on varsin pieni, ja näin ollen tämä

adoptointi sopii minulle oikein hyvin.

Tyyki.nyt killalta oli pyydetty tapahtumaan

läpinäkyviä töitä, ja niitä minä sitten innostuin tekemään 

oikein kaksi kappalein....

Yllä oleva työ syntyi valoverhojen näytepaloista

ja saman sävyisistä yksivärisistä kankaista.

Työ on ommeltu korealaisella pojagi -tekniikalla,

mihin olen niin innostunut. 

Valoverhokangas ei ole materiaalina

kovin helppoa käsitellä, joten minun saumat eivät ole ihan 

tasalaatuisen tarkkoja. Ja nehän on ommeltu nyt koneella

-perinteisesti saumat ommellaan käsin.

Työstä tuli kuitenkin varsin kaunis kokonaisuus , ja 

se sai nimekseen "pala ruskaa".

Jatkan vielä todennäköisesti tuota pienempää blokkia

hiukan isommaksi nyt näyttelyn jälkeen, sillä 

minulla on vielä jokunen pala jäljellä valoverhokankaita.

Kun kerran pääsee vahtii jostakin mukavasta 

aiheesta, syntyi toinenkin työ ihan melkein 

huomaamatta.....

Tämä "hempeetä, hempeetä" työ syntyi samalla tekniikalla,

mutta nyt läpinäkyvä kangas on ikean valoverhoa ja muuta

kankaat ns. kudottuja kankaita. Näin työ on molemmin 

puolin samanlainen. Näillä kankailla sauman varat oli helpompi

saada tasalevyisinä....

Työn kuvaaminen kokonaisena oli vaikeaa, sillä verho on aika pitkä.

Joku käsitys varmasti syntyy tuosta yllä olevasta kuvastakin.

Olin jossakin vaiheessa näyttelyämme esittelemässä, 

ja ilahtuneena huomasin tämän vaaleanpunaisen 

hempeen kiinnostavan tilkkupäiville osallistuneita.

Verhon ompelutekniikka oli monelle uusi, ja se kiinnosti. 

Minua kiinnostaa tehdä joskus vielä jokin työ oikeasti

käsin ommellen kaikki saumat

- kankaatkin itse asiassa jo löytyvät seuraavaan työhön :)

Tilkkukampus tapahtumassa oli myös "säänkestävä teos"

kisa, johon osallistuin suihkuverhoita ja sadeviitasta tehdyllä 

työllä.....

työ sai nimekseen "leikkimökin juhlalippu".

Käytin tässä vuosia sitten hankimaani kirjavaa suihkuverhoa

ja saamaani harmaata sadeviittaa -jota en koskaan käytä.

Lopputulos ei pärjannyt itse kisassa, mutta en ole 

yhtään pahoillani. Voittanut työ oli tosi mukava, ja 

minulla oli pääasiana vain kisaan osallistuminen.

Ja olen itse varsin tyytyväinen tuotokseen.

Yhdet sukatkin olen saanut valmiiksi viime viikolla....

mies halusi hääpäivälahjaksi uudet ohuesta villalangasta 

kudotut sukat makuupussissa yöpymistä varten.

Kudoin nämä Opal Fresh Juice -langasta, ja

toivottavasti ne nyt sitten lämmittävät ukko-kultaa

Lapin hiihtoreissulla telttamajoituksessa.

Itse pyysin lahjaksi ristilinjalaseria, 

jotta voin sillä katsoa isosta peitosta

reunat/kulmat suoriksi.

Ja sain sellaisen lahjaksi 

-kerrankin mies pystyi hakemaan minun 

lahjani rautakaupasta luvan kera :)

Nyt on tämän vuoden suuri tlkkutapahtuma takanapäin

ja seuraavaa odotellaan.

Järvenpäässä tavataan vuoden päästä...

Maritta

Farkkujen kierrätystä...

ja vähän huonekalukankaiden näytepalojenkin.

Olen jäänyt tyynyjen ompelukoukkuun....

töissä työkaveri tilasi isolle untuvatyynylle uuden tyynynpäälisen,

ja se syntyi farkusta ja vaaleasta huonekalukankaasta.

Minun makuun tuo on aika pliisun värinen,

 mutta tilaajan mielestä aivan ihana. 

Tyynyssä sain kierrätettyä lahjaksi minulle annettuja materiaaleja,

ja pitkä vetoketjukin löytyi jemmalaatikoista.

No, tuosta tyynyn tekemisestä jäi tietenkin jämäpaloja....

jotka piti ommella uudeksi tyynyksi itselleni...

laitoin toiselle puolelle yhden taskun, ja taas vetoketju löytyi jemmalaatikosta.

Laitoin vähän väriksi tyynynpääliseen paksua verhokangasta, 

jota olenkin jo käyttäyt monessa kässäkassissa.

Verhoa oli vielä jäljellä jonkin verran, ja materiaali

on hyvää juuri tälläiseen tyynyyn kankaan paksuuden vuoksi.

Sisätyyny syntyi kivasti työkaverin antamasta

 sisustuskankaan palasta....

ja täytteet tyynyyn tulivat elli-koiran ansiosta.....

ellillä oli tällä menneellä viikolla ilmeisesti ollut

pitkästyttävä pvä :)

Olen saanut valmiiksi myös yhdet villasukat.....

meri-sukat tytölleni, joka kaipaa merta ja tuulta rantakallioilla.

Lankana Novitan Nalle taika. Tytön itsensä valitsema värisävy, joka

muistutti häntä merenrannasta.

Viikon paras lahja oli kyllä tämä ihana vintagekangas...

sain sen työkaverini anopilta, joka oli joskus ostanut kankaan

verhoksi. Hän oli vähän aloittanut ompelemaan verhon käännettä 

harsimalla, mutta sitten työ oli jäänyt kesken.

Siis minun mielestä aivan ihana kangas 60-luvulta.

Tätä on jokunen metri, joten raskin ehkä ommella tästä 

itselleni kesäksi kassin.

Elli-koira täytti tällä menneellä viikolla

nyt 7-vuotta...

ihana viattoman näköinen tyynyn repijä :)

Tavallisesti hän onkin todella kiltti, lutunen koira,

mutta valeraskaus sekoittaa kehon ja mielen.

Pentujen synnytyspesää hän oli varmasti ajatellut

rakentaa tyynyistä sohvan alle.

Saa kaiken anteeksi :)

Mukavaa viikonloppua, ja 

vielä viikko Tilkkukampus-tapahtumaan,

Maritta

Pyykkikasseja...

töihin kuljettamaan likaisia työvaatteita pisteestä A pisteeseen B.

Eli näillä kasseilla kuskataan työvaatteita terveyskeskuspisteistä

sairaalan päähän pesuun.

ensimmäisenä syntyi vintagekankaasta iso kassi Karkkilaan vietäväksi.

Kangasta on paljon, joten sen sisäpuoli on samaa kangasta - 

ja vieläkin minulle jäi tätä 70-luvun verhokangasta runsaasti.

Mikä tärkeintä, en käyttänyt yhtä uutta kangasta tähän kassiin.

Seuraavaksi ompelin kassin samalla ajatuksella...

 vanhasta potilaiden pukukoppiverhokankaasta,

jonka sisävuorina toimii vintagelakanakangas. 

Kukat ovat myös 70-luvulta.

Kukkakankaan antoi työkaverini kierrätyksenä minulle, joten

tähänkään kassiin ei tarvinnut ostaa mitään uutta kangasta.

Kassi menee Vihdin Nummelan terveyskeskukseen täytettäväksi.

Hiihtolomaviikolla pääsin käymään Paimiossa, ja sillä oli kangaskauppa.

Pelastin sieltä pois edullisesti tätä seuraavan pyykkikassin 

markiisikangasta. Eli tässä kassissa on päälinen nyt uutta kangasta...

mutta se annettakoon nyt anteeksi, kun sisävuorina 

toimii työkaverin vanhat verhokapat....

eli pääsin tässäkin kassissa kierrättämään varastossa olleita kankaita.

Vielä piti ommella yksi kassi, joka syntyi verhokapasta....

ja sisävuorina on mummon jäämistöstä paksua lakanakangasta

Eli taas onnistuin löytämään kankaat varastostani.

Nyt tämän neljän pyykkikassin projekti on valmis.

Ajatuksena on, että yksi kassi on aina matkalla likapyykkien kera

tyhjennettäväksi sairaalan päässä pesulaan, ja toinen kassi

jää terveyskeskukseen taas täytettäväksi.

Ei tarvitse käyttää muovipusseja, ja näin säästämme luontoa.

Joku voi ihmetellä miksi kuskaamme työlikapyykkiä.

 Röntgenissä on eri pyykkihuolto 

kuin terveyskeskuksen muulla henkilökunnalla, ja

 meidän vaatehuoltoon on sairaalan päässä.

 Eli vien aina puhtaat vaatteet mukanani terveyskeskuspisteeseen

ja likapyykin taas mennessäni sairaalaan. 

Yksi työkaverini pyysi tekemään näitä kasseja, jotta

ei tarvitse käyttää kaikkien aina erikseen muovipusseja.

Nyt keräämme kangaskasseihin enemmän kerralla pyykkiä pesullaan, 

ja viedään samalla toisestemme pyykkejä pesuun.

Sain valmiiksi myös loppuviikolla kahdet villasukat....

yhdet eripariset jämälankasukat. Näistä tuli varvin iloiset sukat

kumppareihin, mutta en saanut käytettyä kaikkia jämälankoja.

Eli näitä eriparisukkia tulee vielä lisää. Nyt tällä

eripari ajatuksella on tullut kahdet sukat.

Toiset sukat vaativat uuden oppimista, sillä opettelin näissä

 sen tomaattikantapään tekemisen....

Ei ihan tulleet täydelliset, mutta kelpaavat minulle

yösukkiini. Nämä on kudottu Novitan Nalle langasta.

Ja ei muuta kuin taas uutta sukkaparia kutomaan, sillä

tytön valitsemat langat ovat odottaneet jo jonkin aikaa.

Mukavaa alkavaa viikkoa - 

näyttäisi tulevan varsin aurinkoiset kelit :)

Maritta 

Tammikuu vaihtunut helmikuuksi...

ja pian on helmikuukin ohi.

Kankaita olen tuuletellut ja ommellutkin jotakin,

mutta valmiit työt ovat nähtävissä blogissa vasta

Tilkkukampus tapahtuman jälkeen.

Sukkia olen taas neulonut ihan urakalla....

itselleni kudoin jämäväreistä koiranulkoilutukseen villasukat

vähän pidemmällä varrella. Sukista tuli ihan

pääsiäisväriset :)

Ruskaväriset, keskeneräiset sukat piti saada valmiiksi....

ennen kuin pystyin aloittamaan jämälangoista

eripariset villasukat....

eriparisukat ovat varsin kivan näköiset - ihastuin kovasti näihin.

Tällä ajatuksella on jo tulossa toisetkin sukat. Yritän päästä

"eroon" seitsemänveljeksen langoista.

Jemmalaatikossa on nyt 13 paria valmiita villasukkia.

Ja jouluun on vielä kovasti aikaa :)

Ennätän kutoa vielä monet sukat ennen syksyä.

Pinterestin sivuilta löysin idean sukkapuikkokotelosta, joka

laitetaan keskeneräiseen työhön...

erittäin toimiva idea. Nyt pysyvät sukan tekeleet kässäkassissa

ojennuksessa - ei karkaa silmukat, eikä mene langat sekaisin.

Teen näitä kyllä lisää, mutta ensi alkuun pärjään näillä.

Tuossa kuvassa on muuten yhdet sukanvarret odottamassa, että

sain tällä viikolla oppia uuden kantapäämallin. 

Tomaattikantapää oli minulle uusi juttu. 

Ystäväni opetti sen minulle tällä viikolla, ja nyt on pian 

sukat valmiit. 

Mellun Hollywood blogista löytyy kuva kantapäästä ja linkki

englannin kieliseen Youtube videoon..

Minun sukat eivät ole vielä kuvaamiskunnossa :)

Pian on hiihtolomaviikko takana - suksia en ole edes nähnyt :)

Kankaita, villalankoja, kahviloita, kirjoja, pölykoiria 

- niitä olen kyllä nähnyt )

Mukavaa viikonloppua, Maritta

Farkkua ja huonekalukankaiden näytepaloja...

ja koiranpedin tarve. 

Ystävä tarvitsi pikku koiralleen uuden koiranpedin. 

Minulla oli huonekalukankaiden näytepaloja odottamassa ompelua.
Niistä tuli nyt sitten farkkukankaanpalojen kanssa koirapeti...

pedin toisen puolen tein sadetakkikankaasta, ja takana on myös vetoketju...

Peti tuli pienelle Max-koiralle, 

joka on alle 5kg.

Pikku koira ja isohko peti, 

sillä pedillä on kokoa

80 cm x 89 cm. 

Hyvin mahtuu köllöttelemään.

Max-koiralla on koirakaveri Elmo,

joka tarvitsi myös uuden pedin.. 

Pinta petiin tuli myös tilkkuisesti

farkusta, huonekalukankaista, tukevasta verhokankaasta ja pienestä palasta verhoilukangasta. 

Reuna tuli farkusta, jossa oli

kiva merkki - pakko oli ommella se reunaan, sillä Elmo rupeaa varmasti harrastamaan agilityratajuoksua... 

toinen puoli tässä pedissä tuli

ruutukankaista, sillä sadetakkikangasta oli hiukan työlästä ommella. 

66 cm vetoketju löytyi "mummon" 

jämälaatikosta, joten kaikki tarvikkeet tähän petiin löytyivät ihan omista jemmavarastoista. Ihan niin kuin toiseenkin petiin... 

Molemmat pedit olen tehnyt ilman sisävanua, sillä tarkoitus on, että sisälle taitellaan vanha peitto. 

Ei siis osteta uutta materiaalia sisävanuksi. Pesu on helppoa, kun

täyte on peitto. 

Molemmat pedit toivottavasti miellyttävät koiria. 

Ainakin Max on jo löytänyt omansa... 

 Kuvan ottanut Maxin emäntä
@Saasan lankakerä

Petien väliompelutyönä
tein kokeeksi yhden kassin järjestelijän kierrätysvanusta..

kassista tuli tukeva, pysyy hyvin pystyssä vaikka reppumallisessa kassissa. 

Sukkapuikkopussukoita ei ole koskaan liikaa, joten pöydän kulmalla lojuneet kankaat muuttuivat pussukaksi .... 

Eilen otin esille taas vaihteeksi jämävillalankakeriä. 

Nilkkoja palelee koiralenkille, joten pitää kutoa vähän pitempi vartiset perussukat. 

Ja pitää saada sukat pikaisesti valmiiksi, kun pakkaset vain jatkuvat ja jatkuvat. 

Talvista viikkoa, Maritta 

Painopeittoprojekti..

eli peitto, joka painaa n. 7kg.

Tarinan menee jotensakin näin:

Joku hotelli joutui lyhentämään pussilakanoitaan, ja leikatut lakanan päät pussitettiin eteenpäin annettavaksi. 

Minullekin näita valkoisia lakanan pätkiä tuli aika iso kasa. 

Heti en niistä keksinyt mitään ommeltavaa, joten kankaat ovat "hautuneet" laatikossa useamman vuoden - tavallinen ongelma "hamstraajalle" :) ) 

Viime marraskuussa minulta tilattiin ns. painopeitto. 

Nyt lakanakankaille tuli käyttöä. 

Purin kaikki saumat, huolittelin suikaleet, ja ompelin pussisaumoilla suikaleet isoksi pinnaksi. 

Pesukoneessa piti tässä vaiheessa pinnan käydä, sillä halusin kutistaa kankaat ennen varsinaista ompelua peitoksi. 

Sitten pinta pussilakanatyylisesti 

peitoksi, joka jaettiin ensin tasavälein pystysaumoilla. 

Jokaiseen väliin punnittiin painoraetta tietty määrä. Sitten poikkisaumalla lukittiin rae taskuunsa, ja sama taas uudelleen. 

Kunnes oltiin saatu kasaan koko peitto. 

Sydän nauhaa molempiin päihin koristamaan ja vahvistamaan saumoja. 

Nauha kertoo myös peiton tilanneelle nuorelle, että hän on rakastettu. 

Toivottavasti nuori saa nyt rauhoitettua levottomuuttaan, ja saa rauhallisen yöunen. Peiton tarkoitus on nimenomaan rauhoittaa kehoa, ja näin mahdollistaa rauhallinen yöuni. 

Peiton ompelu oli hiukan haasteellista - ompelun edetessä, kasvoi myös sen paino. 

Kuvaaminen oli myös yhtä haasteellista juuri painon vuoksi. 

No, saatte kuitenkin varmasti käsityksen painopeiton tekemisestä. 

Painoraetta jäi minulle n. 3kg, 

josta teen pienen jalkojen päälle asetettavan peiton. 

Sitä voi käyttää vaikka levottomien jalkojen rauhoittamiseen kirjaa lukiessa. 

Teen sen käyttäen retrokankaita, jotta saan peittoon myös "hyvänolon fiiliksen" värikkäillä kankailla. 

Ison peiton tekemiseen olisin tietty voinut ostaa valmiin pussilakanan, ja ommella siihen rakeelle taskut. 

Mutta niin olisi jäänyt käyttämättä taas hyvät valkoiset lakanakankaan päät. Nyt niitä ei jäänyt enää kuin pieni kasa  johonkin toiseen projektiin odottamaan ompelua. 

Talvinen päivän aurinkoa, 

Maritta

Vuosi vaihtunut ja uusi alkanut..

ja kässäillyt jatkuneet vaikkakaan

blogissa ei ole juuri ollut elämää pitkään aikaan.

Olen töissä niin paljon tietokoneella päivittäin, että

en ole jaksanut avata omaa konetta kotona.

Saattanut mennä viikkojakin ennen kuin olen

käynnistänyt kotikoneen.

Instagramin sivuja yritän päivittää usein, mutta siellä

on enemmän valokuvia luonnosta kuin käsitöistä.

No, mitä on tapahtunut viime aikoina kässätouhuissa....

vauvanpeittoa olen tikkaillut pikku hiljaa.

Vauvaa ei ole, ja ei ole tulossakaan, mutta joku varmasti

tarvitsee joskus vauvanpeittoa :)

Tein viime syksynä useamman peittopinnan tikkauspisteeseen,

ja innostuin vielä ompelemaan ruutu-raita-kankaista

pienen peiton.

Ystävät ovat muistaneet minua retro/vintage kankailla.....

niitä tulla tupsahtelee välillä postitse.

Ihania yllätyksiä!

Ihanan yllätyksen sain myös syntymäpäivälahjaksi

työkaverin Portugalin reissulta...

rannekorua en voi töissä pitää, mutta kaikissa kässätilaisuuksissa kyllä.

Olen ilmoittautunut Tilkkukampus tapahtumaan , joten

siellä sitten tämäkin on ranteessa. Jos vielä saisin tehtyä

korvakorut itselleni samalla tyylillä. 

Pussukoita on tehty pitkin syksyä ja talvea.

Välillä marikuosilla, välillä raitaa..

jokunen pallopilkkuraita, jokunen hempeän romanttinen...

jokunen miesten kauluspaitojen suikaleista..

ja jokunen farkkuinen pikkupikkupussukka...

Monta pussukkaa on lähtenyt lahjaksi, ja tulee vielä lähtemäänkin.

Osa läksiäislahjana , osa muuten vaan  ihanille ihmiselle.

Kassejakin on tehty jokunen kuten tällainen

"musti ja mirri" kässäkassi....

kankaasta jäi sopivasti yksi "musti" ylimääräisenä koristamaan

pikkupikkupussukkaa :)

Tein lahjaksi yhden kassin kassiin eli kassin järjestelijän.....

kankaista, jotka olin saanut kierrätystarkoituksessa työkavereiltani.

Tämä lähtee loppukuusta läksiäislahjaksi.

Työkaverit tuovat minulle usein kankaita, yllärilahjana, ja usein

ompelen niistä jotakin takaisinpäin. Kaikkia kankaita en itse käytä,

mutta laitan ne kiertoon eteenpäin jollekin toiselle ompelijalle.

Eilen valmistui tällainen pyykkikassi

vähän erikoisen värisestä vintagekankaasta....

kangas on värien puolesta varmaan 70-luvulta. Minulla on ollut se jo vuosia,

mutta en ole oikein keksinyt sille käyttötarkoitusta.

Nyt se pääsee kuljettamaan pyykkiä pisteestä A pisteeseen B.

Kassin sisäosa on samaa kangasta, joten minulle jäi

 tätä ihanuutta vielä metrin verran.

Pyykkikasseja pitää ommella vielä kolme, joten pääsen enkä

vähän pienentämään kangasvarastoani tällaisista

ei-niin-tilkkutöihin-sopivista-kankaista.

Yksi salaisuuspeitto on loppusuoralla - kuvaa en voi vielä

julkaista, kun peitto on salaisuus :)

Pari läpinäkyvää tilkkutyötä on tekeillä - yksi jo melkein valmis, ja

toisen palat "hautuvat". Pitää yrittää antaa alitajunnan tehdä töitä

öisin, jotta saisin paloille oikean järjestyksen.

Läpinäkyvät työtkin ovat "salaisuuksia"

kunnes ne ovat olleet esillä näyttelyssä.

Siis toivottavasti saan ne valmiiksi ja näyttelykuntoon :)

Sukkalangat ovat saaneet olla nyt rauhassa - vaikka useampi sukka

tarvitsisi viimeistelyä - kankaat kiinnostavat nyt enemmän.

Kangaskauppoihin en ole vielä mennyt,

 mutta onneksi omasta varastosta löytyy tarveaineita

ihan tarpeeksi. Varastoni ei ole huvennut ihan siihen

tahtiin kuin olisin halunnut, mutta jatkan sinnikkäästi

sen pienentämistä tilkku kerralla.

Mukavaa tammikuuta - ihana, kun on talvi!

Maritta

P.S Ehkä nähdään Tilkkukampus tapahtumassa lauantaina :)