3. kesäkuuta 2015

Joka päivä pitäisi....

ommella jotakin.....
 
 
no, tänään ompelin kännykokoisen pikataskun/pussukan
Marlen ohjeiden mukaan.
Se valmistui pöydällä lojuneista retrokankaan pienistä paloista.
Kuvassa värit eivät ole ihan oikea, mutta voitte varmasti kuvitella
oikeat 70-luvun värit :)
Yhdessä marimekon kankaassa oli vuosiluku 1970 -
olin silloin eka luokalla Teuvo Pakkalan ala-asteella.
Muistan kuinka äiti oli ommellut minulle hienot housut ja liivin
punaisesta crimplene-kankaasta. Viimeisellä kouluviikolla
sitten yksi poika ajoi minua takaa koulun pihalla, ja tietysti kaaduin
rikkoen toisen lahkeen polvesta :(
Arvatkaa harmittiko mennä sitten seuraavana päivänä
kouluun paikatuilla housuilla.....
 
Vaikka postauksen otsikko on, että joka päivä
pitäisi ommella, niin en ole viime viikkoina
ihan toteuttamaan tätä ohjetta.
Ensi viikon olen lomalla, mutta viikon alussa reissussa
teinityttöni kanssa Oslossa.
Loppuviikolla sitten voinkin taas hurruutella
koneella :)
 
Maritta





4 kommenttia:

Marle kirjoitti...

Nuo 70-luvun kankaat on niin vetoavia. Värit kuitenkaan ei ole missään tapauksessa raikkaita, mutta kuitenkin ihania. Kiva tarina. Sitä lukiessani olin ihan varma, että jouduit tappeluun pojan kanssa ja liivi repesi. Pikatasku onkin hyvä nimi tuolle mallille! Aletaan käyttää sitä. Hyvää matkaa!

Maritta kirjoitti...

En minä silloin uskaltanut tapella poikien kanssa :) Taisi olla niin, että olimme vähän ihastuneita toisiimme ja kun ei sitä eka luokkalainen osaa sanoa- varsinkaan poika- niin jahdataan ja kiusoitellaan.

Anne kirjoitti...

Kiva pussukka... Huvitti tuo punainen ommeltu liivi ja housut. Kun menin ensimmäiselle luokalle kansakouluun, äitini ompeli minulle samasta kankaasta punaisen liivin ja housut... lisäksi housuihin oli ommeltu kestoprässit;)
Mukavaa matkaa Osloon!!!
PS:Ihana tilkkukauppa Oslossa: http://kathrinesquiltestue.blogspot.fi/
Ihan vaan vinkiksi jos kiinnostaa...

Tiinatei kirjoitti...

Minullakin oli äidin crimpelenestä ommeltuja vaatteita, lähinnä mekkoja. Muistan, että kangas tuoksui uutena omituiselle. Äiti tilasi kankaita jostain postimyynnistä, sieltä tuli ensin värimallitilkkuja, ja sitten tehtiin tilaus.