29. marraskuuta 2017

Joulu tulee...



ihan väkisinkin - niin kuin joka vuosi :)
Olen itse jouluihminen, mutta nyt tuntuu, että
joulu tulee liian nopeasti.

Syksy on mennyt sukkia kutoessa tai neuloessa.
Itse aina kudon neuleet johtuen murrealueestani.
Tilkkuilua en ole juuri harrastanut, kankaat
eivät yhä edelleenkään innosta. En tiedä mistä se johtuu, mutta
pidetään nyt kunnon tauko kankaista.
Jospa innostus sieltä nousee jonakin päivänä.
Ihana on kyllä katsella muiden töitä, ja lukea
Tilkkulehteä, mutta omat kankaat aiheuttavat
lähinnä huonoa oloa.

Sukkarintamalla asia onkin ihan toinen juttu :)
Sukkalangat ovat nyt paljon kauniimpia kuin kankaat.
Ja sukkia on valmistunut tasaiseen tahtiin....
Kokeilin ensimmäisen kerran palmikkoneulosta.
Ihan mukavasti palmikkokuvio rakentui tähän
sukkapariin, mutta en vielä ensimmäisen
kerran jälkeen osaa sanoa, onko nämä minun juttuja.
Pitää kokeilla toisetkin sukat :)

Yhdet ihan kesän lupiineja väriltään muistuttavat sukat
lähtevät joulukirjeen mukana maailmalle lämmittämään
ystäväni jalkoja Kanadaan.


Uuden yösukat piti kutoa itselleni. Ja raitakuvio on ehdottomasti
minun lemppari.

Alla olevat sukat lähtevät myös lahjaksi, ja näissä
kokeilin myös ensimmäisen kerran
valepalmikkoa. Sitä oli mukava ja joutuisa kutoa.
Näissä on Novitan Nalle-lanka, joka on huomattavasti
mukavampaa kutoa kuin seitsemän veljeksen lanka.....

Yhdet sukat piti tehdä vain ihana ajatuksen vuoksi
Novitan "naistenpankki" langasta. Hyvään tarkoitukseen
meni jokunen sentti langasta......


Yllä oleva lanka muistutti ihanasti lakritsipussia, joten
lakusukathan siitä piti sitten kutoa. Nämä ovat myös yösukiksi
tarkoitettu, ja joku saa ehkä nämä joululahjana lakupussin kera.

Yksi tilkkupussukka on kuitenkin ommeltu sukkalankojen
välissä....
Pussukka lähti "maailmalle" kuten Nuuskamuikkunen Muumikirjoissa.
Tämä "Nuuskamuikkunen" lähti Kotkaan :)
Ei sen kauemmaksi.

Pussukkaa ommellessa jäi vähän jämäpaloja, ja
saman sarjan jämäpaloja löytyi lisää...
yhden tilkkupinnan verran. Pinta on valmis, ja
pussukka siitä varmasti tulee, mutta päivää en osaa sanoa.

Kävin kokeilemassa kierrätyshuovan ompelua yhden
viikonloppukurssin verran.....


Entisenä tilkkukassialmana minun piti tästäkin materiaalista
ommella kasseja. Tein nämä ihan omaan käyttöön,
kun käy kokouksissa tai luennoilla, on kiva laittaa
monisteet näihin kasseihin. Ja olenkin jo
käyttänyt toista kassia monta kertaa.
Kovassa sateessa kokeilu on vielä jäänyt, joten
en tiedä kuinka materiaali suhtautuu vesisateeseen.

Kuten alussa kirjoitin joulun tulevan kovalla
kohinalla, niin minuun iskee aina
näköjään origamivillitys...



nyt tälläisten tähtien muodossa.
Näitä on ihana taitella, ja saan stressiä
lievennettyä paperia taitellessa.
Taitteluun pitää keskittyä niin tarkasti, että
muut jutut unohtuvat kokonaan.
Isompana taitteluna tämä malli käy hienosti
vaikka joulupakettiin pakettikorttina
tai kuuseen ripustettuna.
Ohje löytyy täältä yhdenlaisena versiona.
Tai täältä toisena versiona.
Olen itse vain tehnyt tähden kuudella sakaralla,
jotta se soveltuu paremmin kirjanmerkiksi.

Siis en ole levännyt laakereilla vaikka
blogin päivitys on ollut tauolla.
Olen ehkä halunnut pitää tästäkin
harrastuksesta taukoa, ihan kuin kankaistakin.
Päivät ovat täyttyneet kaiken maailman asioista
ja osaan niistä on liittynyt kädentaidot.
Joskus ajattelen, että puhuttaessa ruuhkavuosista
en kokenut itse eläväni silloin ruuhkavuosia.
Mutta nyt elän :)
Päivän tunnit eivät vain millään riitä ihan kaikkeen,
joku asia on laitettava jäähylle.
Ja nyt se on kankaat - valitettavasti.

Mukavaa joulun odotusta itse kullekin,
nautitaan kiireisestä joulukuusta............Maritta




29. heinäkuuta 2017

Kankaista on ollut pitkä tauko......

joka tuntuu jatkuvan ja jatkuvan.
Ompelukone on nyt huollettu - meni puolisen
vuotta, että sain sen huoltoon :)
Mutta kankaat eivät vain innosta tai kiinnosta.
Olen vain ommellut pari kässäkassia viime aikoina...


 läksiäislahjaksi....
lapsuuden muistokankaista lahjaksi.....



kierrätysverhosta sydänkasseja ja yksi pussukka....


ja lukematon määrä toukokuussa kesälahjoiksi 
annettavia kasseja....


Jokunen on jäänyt itsellekin.
Ja kaikki ovat tulleet tarpeeseen, sillä
olen todella innostunut kutomaan 
villasukkia. Ja jokaiselle sukkantekeleelle
on ollut oma kässäkassi....









jokunen villasukkapari on jäänyt kuvaamattakin :)
Minulla pitää olla villasukkiakin useampi yhtä aikaa
työn alla. Jos tv-ohjelmaan pitää keskittyä kunnolla, kudon
paksummasta langasta. Jos taas ohjelmaa voi vain "kuunnella",
otetaan ohuempi lanka esille.
Villasukkainnostus lähti ihan "puikoista", kun työkaverini
Sari antoi minulle omasta lankavarastostaan
jämälankoja. No, osa ei kyllä todellakaan ollut
mitään jämäkeriä vaan ihan aloittamattomia keriä
ihania lankoja. Langat on pitänyt kutoa 
sukiksi ja projekti jatkuu vielä onkin aikaa.
Osittain sen vuoksi, että innostuin itsekin 
käymään lankaliikkeessä :)
Ne ovat ihan yhtä vaarallisia kauppoja kuin kangasliikkeetkin.

Minulla oli nyt alkukesästä pieni 
säikähdystä/huolta aiheuttanut
rinnan kyhmyn leikkaus, ja kudoin 
terapian tarpeessa villasukkia
melkein "yötäpäivää".
Rintaprojekti sai hyvän lopputuloksen, 
ja hommata on vain muistona isohko
arpi rinnassa. Ja Roosanauhalanka odottamassa
yösukkien kutomista :)

Eli lyhykäisesti kerrottuna, olen pitänyt "lomaa"
kankaista, tilkuista, ompelusta, kangaskaupoista, 
ja ahertanut vaihteeksi villalankojen kanssa.
"Loma" taitaa vielä jatkua jonkin aikaa, sillä 
ompeluhuone ei yhtään innosta edelleenkään.
Langat kyllä, mutta olen päättänyt pysyä vain villasukissa.

Tällä viikolla on ollut Rauman pitsiviikot. 
ja sen innoittamana pyyhin 
pölyjä omasta keskeneräisestä
nypäysprojektistani.....

Minulla on vielä viikko kesälomaa 
jäljellä, jonka aikana kyllä taidan käydä 
hakemassa tilkkuinnostusta
parista tilkkunäyttelystä :)
Jospa muiden töiden näkeminen
antaisi minulle piristysruiskeen.

Kesälomatunnelissa, Maritta


27. maaliskuuta 2017

Mitä minulle on tapahtunut.....

kun ompelu ei nyt yhtään innosta ?!?!?
Olen vain ommellut yhden retrokankaisen  kässäkassin ....


sekin tuli ns. tarpeeseen, sillä
piti saada johonkin jemmaan villalankoja...


Näistä tulee minulle uudet sukat ensi syksyksi.
Olen ostanut tämän vuoden puolella niin paljon
villalankoja, että pitää ruveta niitä jo jemmamaan
vähän mieheltä piiloon :)
Yhtään metriä en ole ostanut kankaita, joten
uuden vuoden lupaukseni on pitänyt.
En tiedä onko se hyvä asia, kun olen sitten
ostellut noita villalankoja :)

Farkkukassi marisuikaleilla on niin kivan näköinen,
että toinen kassi on aihiona työpöydällä....



vielä sanka, sisätasku ja reuna puuttuu.
Enkä innostun ompelemaan tämän loppuun
tällä viikolla vapaapäiväni. Kassi lähtee sitten
työkaverilleni - jos kelpaa :)

Villasukkaprojektit kiinnostavat nyt ompelemista
enemmän......


tuo sukka tuli melkein valmiiksi ollessani
Tampere kuplii- tapahtumassa pari viikkoa sitten.
Toinen sukka on jo kantapäävaiheessa - kiitos brittidekkarien :)
Tuolla sarjakuvafestivaaleilla oli oikein kiva kuunnella
paneelikeskusteluja, ja kutoa samalla sukkaa.



En ole kutonut villasukkia varmaan useampaan vuoteen,
joten taas piti vähän lukea opaskirjoja kantapään kohdalla
ja kolmas kärkikavennut malli vasta tuntui hyvältä tässä sukassa.
Olen ostanut jo pari vuotta sitten sukkakirja
"varpaista varteen", ja siihen on lankakin valmiina.
Pitää ruveta perehtymään tähän aiheeseen jossakin vaiheessa
kevättä. Haluan uuden yövillasukat.

Toinen kiinnostuksen kohde on ollut
viimeviikkoina paperitaittelu....



olen nyt ihan jämähtänyt nyt origamitaitteluun.
Tilasin "tolkuttoman" paljon ihania
origamipapereita, ja niiden taittelussa on nyt mennyt aika.
Yritän väsätä näistä "kukkasista" taulun Lohjan
Niilopirtin vanhainkotiin, sillä eihän kukkataulun
tarvitse aina olla maalattu :)
Jos oikein pitkälle asioita ajattelee, niin Niilonpirtti tulee olemaan
minun "vanhankotini" sitten joskus -  jos vietän vanhuuteni Lohjan seudulla.
Mutta sitähän ei koskaan tiedä miten elo sujuu, ja missä.
Jättölän kässäkerhon naiset ovat vieneet Niilonpirttiin
hypistelymuhveja alkukuusta - minun "oma" muhvi on vielä
ajatushautomossa.
En oikeasti ole vielä vanhuuden kynnyksellä, mutta töissä
joutuu kohtamaan päivittäin vanhuksia, joten
oma vanheneminen välillä mietityttää :)

Kevät tekee tuloaan ihan väkisinkin,
ja aurinko paistaa sillin tällöin.
Meidän pihassa ei ole vielä ollut yhtään kevät kukkaisia.
Väriä elämään saa ihanasti näistä paperikukkaista,
marisuikaleista ja villalangoista....


tai kasviksista :)

Sitä kevään ensimmäistä
leskenlehteä odotellessa.............Maritta




5. maaliskuuta 2017

Kevät tulee uuden kassin myötä.....

joka on rakennettu vanhoista farkkuhousujen
lahkeista ja marikankaan 2" -suikaleista.....



Halusin kassista keväisen värikkään.
Tätä kassia nyt kantelen työmatkakassina
siirtäen eväitä ym. tärkeää kodin ja työpisteiden välissä.

Useimmat näistä marikankaista olen joku saanut ystäviltä 
tai olen itse ostanut aikojen saatossa.
Osa herättää mukavia muistoja joko tapahtumasta 
tai ystävästä. Ihania kankaita kaikki!!!

Kassi on rakennettu ilman välivanua, 
sillä marisuikaleen alle jää farkkukankaan saumat, ja
sisäsauma tulee huoliteltua samalla.
Olen ommellut saumat oikealle puolelle vähän leveämpänä.....


ja sitten peittänyt sauman marisuikaleella.
Kassin sisällä on yksi vetoketjulla varustettu tasku.....


Kassin koko on 36 cm x 48 cm ja pohjan syvyys 10 cm.
Eli just sopiva minun tarpeisiin :)

Koska tästä projektista jäi tietty jämäpaloja,
tein niistä penaalin itselleni....



Ja penaali menee tietysti uuteen kassiin,
 sillä aina pitää olla kyniä mukana
kassissa kuin kassissa.
Ja pieni vihko, huulirasvaa, nenäliinoja, hiussolki.........

Huomenna alkaa lomaviikon ensimmäinen
lomapäivä. Toivottavasti ilmat suosivat ulkoilua
ja pääsen vähän touhamaan koirien kanssa 
lenkkeilen päivän valossa :)

Mukavaa viikkoa...... Maritta




20. helmikuuta 2017

Helmikuu on mennyt...

ihan vaan ihmetellessä muiden tekemisiä.
Ompelukoneeni on saanut olla kovin rauhassa,
ja saa olla jatkossakin. Se pitää viedä huoltoon :(
Olen sen verran kuitenkin ommellut, että
 rakensin yhden kankaanpalan liinaksi...




norsukangas sai mustan kehyksen, ja toiselle puolelle
laitoin "räsymattokangasta" harmaalla reunalla.
Olen joskus aikaisemminkin työstänyt tätä samaa
norsukangasta, jonka koti löytyy työkaverini luota.
Norsukangaspala oli niin arvokasta, että säilytin tällä kertaa
kankaan pesusta reunan lankanyöhtänät.....




tehden niistä kukkataulun :)
Yritin olla kovin luova, mutta nämä kukkaset eivät nyt
niin hirmuisen luovilta näytä. Pohjana työssä on maalaushuopaa.
Sekä liina että taulu lähtivät työkaverini kotiin.

Ompelukoneen testaukseen tekaisin
kolme kesäisempää kässäkassia....




vaaleanpunainen kukkakangas on työkaverini lapsuuden lakanakangasta.
Vihreä omppukangas on retrokangasta, jonka sain Arjalta.
Kirkas vaaleanpunainen ruutukangas on taas mieheni
isoäidin jäämistöstä. Anna-mummo oli leikannut kankaan
puseron mallin, mutta työ oli jäänyt kesken jostakin syystä.
Anna-mummollakin oli aina niin monta projektia yhtä aikaa
työn alla, että olisikohan joku toinen homma vienyt
ajan, ja tämä pusero jäänyt unohduksiin.
Omppukassi lähtee lahjaksi viikonpäästä,
joten se löytää heti uuden kodin.

Sain jokin aika sitten Arjalta muitakin retrokankaita.....



nämä ovat pienempiä ja vähän isompia tilkkuja. Ajattelin jossakin
vaiheessa ruveta leikkaamaan näitä retroja tasakokoisiin
neliöihin kasatakseni niistä itselleni
yhden isohkon torkkupeiton.
Siis jos raskin leikata :)
Arja antoi minulle lisääkin kankaita viime viikolla,
mutta en ole vielä niitä kankaita kuvannut.

Hiiden opiston Nummelan pisteen taidekurssilaisilla on
Nummelan kirjastossa
kierrätykseen liittyvä näyttely....



ja tässä on yksi ompeluaiheinen työ.
Nimeltään "Langat solmussa", työn on kasannut
Marika Palomäki.

Minullakin on "langat solmussa" neuletyössä.... 



aloitin tekemään näitä "villasukkia juhlavuonna syntyneille "
projektin villasukkia. No, en ole kutonut villasukkia vähään aikaan,
joten tämä on hirmuista takkuamista.
Olen kutonut ja purkanut ja taas kutonut.
Nyt on jo menossa varmasti neljäs varsiversio, joten
minun osuuteni tähän hyväntekeväisyysprojektiin voi jäädä
yhteen sukkapariin :)

Oma henkilökohtainen suomi100 -projektini lähti
innostuksesta kokeilla koukkuamista...




Olen kutonut kangaspuissa yli 30 vuotta sitten villahuopia.
Huovat ovat olleet aktiivisessa päiväunikäytössä, mutta
alkavat olla jotenkin nuhjuisen näköisiä.
Yhden olen onnistunut huovuttamaan
tuolin pääliseksi pesukoneessa :)
Ajattelin, että nyt olisi ehkä aika tehdä uudet
villahuovat meidän perheeseen.
Vaikka perheessä on tilkkupeittoja jokaiselle
oma ja ylimääräisiäkin, villahuovat
ovat aktiivisessa käytössä.

Koukkuaminen on minulle uusi juttu, ja uutta on myös
tämä Novitan Aurora lankakin.
Tuumasta toimeen, ja paloja tekemään
torkkupeittoon. Tarkoitus on koukuta
viidestä eri väristä neliöitä ja suorakaiteita.
Teen tilkkuisen villahuovan, joka on
varmasti lämmin, sillä pinta on aika tiivistä.
Edelliset villahuovat ovat siis kestäneet
hyvin 30 vuotta, niin varmasti tämäkin.
Siis jos ei tapahdu jotakin pesukonevahinkoa :)
Torkun tämän alla sitten  yli 80-vuotiaana
muistellen suomi100 vuotta.

Siis vähän kaikennäköistä on taas kesken.
Olen myös jatkanut näytepaloista kasattavaa
peittoa, joten sekin edistyy pala palalta
pikku hiljaa.
Lomaviikko häämöttää parin viikon päästä,
mutta se ompelukone pitää saada huoltoon.....

Tällaisten projektien keskeltä tällä kertaa.... Maritta










29. tammikuuta 2017

Olen aloittanut uuden peittoprojektin...

vaikka edelliset ovat tikkausvaiheessa.
Mutta minkä teet, kun tekee mieli aloittaa 
jotakin uutta tai kankaat huutavat 
hyllystä päästä leikkuualustalle :)

Olen jokin aika sitten saanut kasan 
näytepaloja miesten paitakankaista...



paloja on 72 kpl, kaikki haalean värisiä ja ohuita...


kaveriksi tähän projektiin valitsin 
vaaleansinisen ja valkoisen yksivärisen miesten paidan.
Sinistä paitakangasta on useamman paidan verran, mutta
valkoisia on vain yksi....


Olen leikannut näytepalat 2" x 9" suikaleiksi. Ajattelin, että 
saan valmiita paloja yhtä monta
 ja koejärjestelin jo paloja eilen.....


tasaiseen vuorojärjestykseen.
Mutta nyt on valkoinen paita leikattu loppuun, ja
paloja tuli vain 26. 
Malli meni uusiksi, sillä peittopintaan
tulee 11 palaa riviin ja rivejä 9.
Uusi järjestys olisi jotain tälläistä....


eli keskelle tulisi vain valkoisia paloja ja
 reunoille sinisellä pohjalla olevia paloja.
Kuvassa on puolet valkoisesta "timantista".
Koska kankaat ovat kovin ohuita, laitan ohuen välivanun,
ja tästä tulee meille kesätorkkupeitto.
Ajattelin tikata koneella, mutta ehkä sen jälkeen
laittaa helmilangalla joitakin pistoja oikein näkyvästi
pintaa. Katsotaan sitten tätä ajatusta, 
kun ollaan siinä vaiheessa :)

Tämä on nyt jo toinen saman sävyinen peitto, jota
työstän - toinen on tikkausvaiheessa.
Jotenkin nyt kiinnostaa enemmän tämän sävyiset kankaat
kuin värikkäät pläjäykset.
En tiedä mistä se johtuu, mutta näillä sävyillä mennään :)
Hitaasti, mutta varmasti.

Yhden värikkäämmän kässäkassin ompelin viikolla...


kanat ovat olleet työkaverini keittiön verhona,
mutta nyt pääsevät läksijäislahjaksi "eväskassiin".

Siis olen ainakin pitänyt tammikuun ajan 
uuden vuoden kankaanostamattomuus lupaukseni :)
Kaikki materiaali on vielä löytynyt omasta hyllystä,
ja kierrätystarkoituksessa minulla annettuna.

Kohti helmikuuta näillä mietteillä..........Maritta