12. elokuuta 2018

Joskus netissä nähty malli....

jää vaivaamaan niin paljon, että
malli on yritettävä toteuttaa pelkän kuvan perusteella.
Piirsin oikein kaavat tällä kertaa, 
sillä netissä olleessa kuvassa
oli mittoja. 
No, tälläinen kassista sitten tuli... 



Malli olikin yllättävän haasteellinen ommella, vaikka on
hyvin yksinkertainen. 
Kantokahvan tuli kauniisti liukua
kassin yläreunassa, mutta en
saanut sitä liukumaan sujuvasti
kokeillessani farkkua kahvassa. 
No, onneksi työkaveri on lahjoittanut minulle paljon nahkavuotia, joista rakensin 
tälle protomallille kahvan. 
Nahka liukuu hienosti, mutta
sitähän ei voi laittaa pesukoneeseen. 
Kalliiksi tämä kokeilu ei tullut, sillä kaikki materiaalit on minulle
lahjoitettu :) 
Kantelen nyt tätä kassia työmatkoilla, ja testailen onko
malli sen värtti, että teen toisen. 

Sateisen päivän pohdintoja, Maritta

P. S uusi yritys kassimallista... 


Nyt kokeilin kantohihnamateriaalina
kierrätyshuopaa, sillä sitä
voi pestä. Katsotaan miten
se toimii hihnana. 
Huomenna kassi koekäytössä 
työmatkalla 😁




5. elokuuta 2018

Pari tilkkupussukkaa....

töihin, sillä "kesälinnun"
lähtevät taas ensi viikolla
takaisin opinahjoihinsa. 
Toiselle valmistui kovin
tilkkuinen pussukka tästä pinnasta....


 pussukka on ihan peruspussukka..


pussukan kankaat löytyivät jämäkorista. Tein tarkoituksella
hektisen pinnan, koska kesätyö
röntgenin toimistossa
On ollut kovin hektistä ja tilanteet
ovat vaihtuneet päivittäin.

Toinen pussukka valmistui
miesten kauluspaitakankaista...




Kaikki pussukan tarvikkeet
on kierrätysmateriaaleja. 
Paidat vanhoja, vetoketju purettu
vanhasta repusta ja sisävuori
vanhaa patjakangasta... 


Toivottavasti molemmat pussukat
ilahduttavat "kesälintuja", ja he
ottavat ne aktiiviseen käyttöön

Kesä on siis kääntynyt jo
syyskesä


31. heinäkuuta 2018

Pitkästä aikaa olen tilkkuillut....











sillä tällä hellekelillä ei voi kutoa villasukkia :)
Otin esille vauvanpeiton tekeleen, joka jäi kesken
kaksi vuotta sitten. En muista miksi, mutta se jäi niin
vähää vaille valmiiksi, että vain reunakaitale puuttui.

                                    
Kankaat on valittu siten, että peitto käy sekä tytölle että pojalle...



ja kankaiden kuvioista voi keksiä satuja pikkuiselle.
Kuka kissa asuu  missäkin talossa tai miten pöllö käy kurkistamassa
talon ikkunasta kuka siellä asuu tai miten pikkuinen värikäs kissa
ystävystyy metsän pöllön kanssa.
Ja tarinoita voi jatkaa peiton toisen puolen kankaalla....


Siellä seikkailee nalleperhe sekä metsän pienet ötökät.
Kangas on 70-luvun lasten lakana, joka oli tuttu kangas
myös peiton saaneen pikkuisen äidille.
Äidillä oli ollut tuosta kankaasta juuri lakana ja tyynyliina :)

No, helteet jatkuivat ja tästä peitosta jäi tietysti
jämäpaloja, ja oli tarvetta toiselle vauvapeitolle....
Mallipinta löytyi pinterestistä, muutin vain neliöiden kokoa pienemmäksi
ja lisäsin alkuun ja loppuun yhden kerroksen lisää tilkkuja.
Tämä peitto sai taustakankaaksi 90-luvun lasten pussilakanakangasta...


jonka kanssa voi opetella kirjaimia isosiskon kanssa.

Molemmat peitot on käsintikattu. Välivanu toisessa on villavanua , ja
toisessa villavatiinia. Ja tietysti pesunkestävistä materiaaleista.

Ja vielä helteet jatkuivat, ja homma lähti ihan lapasista.
Otin esille kangassuikalejemmani, ja aloin ommella ihan
summittaisessa järjestyksessä 3" suikaleita yhteen pitkäksi pötköksi.....
ja suikalepötköä sitten isommaksi pinnaksi.
Kunnes siitä tuli valmis tilkkupeittopinta.....


Aika kiva pinta tuli näin summamutikassa,
 mutta hassusti sattui jotkut kankaat lähekkäin :)
En ruvennut korjaamaan mitään järjestystä, joten
tällä pinnalla nyt mennään.
Kesäinen peittopinta, jolle pitää ostaa välivanu ennen käsintikkaamista.
Jospa taas näistä tilkkutöistä jatkuisi innostus kankaisiin ja tilkkuiluun :)

Kesään on kuulunut Somerniemenkesätorilla
käynnit monena lauantaiaamuna.
Ja taas minun missiona on pelastaa retro/vintagekankaita torilta....


tätä lilaa Marjatta Metrovaaran vuoden 1972 Violetta-nimistä
kangasta sain peräti n. 6 m. Kangas oli ollut sängynpeittona, mutta
erittäin hyvässä kunnossa. Osa kankaasta on suikaleina, joista
tulee joululahjatyynyt ystävälle :) Ystävälle, joka rakastaa lilaa ja
arvostaa vintagekankaita.

Torikäynneille piti saada tietysti uusi kassi...





Kassi on tehty pellavapohjaisista kaitaliina tai verhokankaista.
Sisävuori poistetusta sairaalatekstiilistä, joten
kierrätysmateriaaleista koko kassi.
Hienosti se on keikkunut koko kesän minulla työmatkoilla, toreilla
ja kotimaan reissuilla.
Lomani aikana käytiin katsomassa missä ukko-kulta on töissä eli
piipahdettiin Sodankylässä. Sinne asti, kun kerran ajettiin, niin käytiin
sitten samalla katsomassa jäämerta Kirkenäs`n ja Pykeijan kylän kohdilta....
Kyllä meillä on pitkä maa, ja maisemia monenlaisia matkan varrella.
Ja näkymät olivat vain etelä-pohjoinen akselilla tänä kesänä.
Eli Suomen puolella pohjoisin paikka oli Utsjoki ja Teno-joki.
Ja eteläisin paikka tänä kesänä Hanko ja siellä merenranta
Välimatkaa on näillä pisteillä 1370 km.
Onneksi ei tarvinnut ajaa tuota matkaa yhden pysähdyksen taktiikalla :)

Työt ovat alkaneet jo aikaa sitten loman jälkeen, ja seuraavaa lomaa tässä odotellaan
syyskuun puolella pidettäväksi. Ne, jotka tuntevat minut pidemmältä
aikaväliltä, tietävät minun olevan talvi-ihminen.
Eli kyllä on ollut pitkä kesä tämä vuonna :)
Uimakausi aloitettiin äitienpäivänä ja saapa nähdä kuinka pitkälle se
jatkuu syksyllä.
Syyskuussa olen menossa taidemaalausleirille tyttäreni kanssa
saaristoon. Otan uikkari mukaan, jos vaikka voisi vielä uida
sinilevättömässä meressä.

Kesäkuulumisin, Maritta










29. marraskuuta 2017

Joulu tulee...



ihan väkisinkin - niin kuin joka vuosi :)
Olen itse jouluihminen, mutta nyt tuntuu, että
joulu tulee liian nopeasti.

Syksy on mennyt sukkia kutoessa tai neuloessa.
Itse aina kudon neuleet johtuen murrealueestani.
Tilkkuilua en ole juuri harrastanut, kankaat
eivät yhä edelleenkään innosta. En tiedä mistä se johtuu, mutta
pidetään nyt kunnon tauko kankaista.
Jospa innostus sieltä nousee jonakin päivänä.
Ihana on kyllä katsella muiden töitä, ja lukea
Tilkkulehteä, mutta omat kankaat aiheuttavat
lähinnä huonoa oloa.

Sukkarintamalla asia onkin ihan toinen juttu :)
Sukkalangat ovat nyt paljon kauniimpia kuin kankaat.
Ja sukkia on valmistunut tasaiseen tahtiin....
Kokeilin ensimmäisen kerran palmikkoneulosta.
Ihan mukavasti palmikkokuvio rakentui tähän
sukkapariin, mutta en vielä ensimmäisen
kerran jälkeen osaa sanoa, onko nämä minun juttuja.
Pitää kokeilla toisetkin sukat :)

Yhdet ihan kesän lupiineja väriltään muistuttavat sukat
lähtevät joulukirjeen mukana maailmalle lämmittämään
ystäväni jalkoja Kanadaan.


Uuden yösukat piti kutoa itselleni. Ja raitakuvio on ehdottomasti
minun lemppari.

Alla olevat sukat lähtevät myös lahjaksi, ja näissä
kokeilin myös ensimmäisen kerran
valepalmikkoa. Sitä oli mukava ja joutuisa kutoa.
Näissä on Novitan Nalle-lanka, joka on huomattavasti
mukavampaa kutoa kuin seitsemän veljeksen lanka.....

Yhdet sukat piti tehdä vain ihana ajatuksen vuoksi
Novitan "naistenpankki" langasta. Hyvään tarkoitukseen
meni jokunen sentti langasta......


Yllä oleva lanka muistutti ihanasti lakritsipussia, joten
lakusukathan siitä piti sitten kutoa. Nämä ovat myös yösukiksi
tarkoitettu, ja joku saa ehkä nämä joululahjana lakupussin kera.

Yksi tilkkupussukka on kuitenkin ommeltu sukkalankojen
välissä....
Pussukka lähti "maailmalle" kuten Nuuskamuikkunen Muumikirjoissa.
Tämä "Nuuskamuikkunen" lähti Kotkaan :)
Ei sen kauemmaksi.

Pussukkaa ommellessa jäi vähän jämäpaloja, ja
saman sarjan jämäpaloja löytyi lisää...
yhden tilkkupinnan verran. Pinta on valmis, ja
pussukka siitä varmasti tulee, mutta päivää en osaa sanoa.

Kävin kokeilemassa kierrätyshuovan ompelua yhden
viikonloppukurssin verran.....


Entisenä tilkkukassialmana minun piti tästäkin materiaalista
ommella kasseja. Tein nämä ihan omaan käyttöön,
kun käy kokouksissa tai luennoilla, on kiva laittaa
monisteet näihin kasseihin. Ja olenkin jo
käyttänyt toista kassia monta kertaa.
Kovassa sateessa kokeilu on vielä jäänyt, joten
en tiedä kuinka materiaali suhtautuu vesisateeseen.

Kuten alussa kirjoitin joulun tulevan kovalla
kohinalla, niin minuun iskee aina
näköjään origamivillitys...



nyt tälläisten tähtien muodossa.
Näitä on ihana taitella, ja saan stressiä
lievennettyä paperia taitellessa.
Taitteluun pitää keskittyä niin tarkasti, että
muut jutut unohtuvat kokonaan.
Isompana taitteluna tämä malli käy hienosti
vaikka joulupakettiin pakettikorttina
tai kuuseen ripustettuna.
Ohje löytyy täältä yhdenlaisena versiona.
Tai täältä toisena versiona.
Olen itse vain tehnyt tähden kuudella sakaralla,
jotta se soveltuu paremmin kirjanmerkiksi.

Siis en ole levännyt laakereilla vaikka
blogin päivitys on ollut tauolla.
Olen ehkä halunnut pitää tästäkin
harrastuksesta taukoa, ihan kuin kankaistakin.
Päivät ovat täyttyneet kaiken maailman asioista
ja osaan niistä on liittynyt kädentaidot.
Joskus ajattelen, että puhuttaessa ruuhkavuosista
en kokenut itse eläväni silloin ruuhkavuosia.
Mutta nyt elän :)
Päivän tunnit eivät vain millään riitä ihan kaikkeen,
joku asia on laitettava jäähylle.
Ja nyt se on kankaat - valitettavasti.

Mukavaa joulun odotusta itse kullekin,
nautitaan kiireisestä joulukuusta............Maritta




29. heinäkuuta 2017

Kankaista on ollut pitkä tauko......

joka tuntuu jatkuvan ja jatkuvan.
Ompelukone on nyt huollettu - meni puolisen
vuotta, että sain sen huoltoon :)
Mutta kankaat eivät vain innosta tai kiinnosta.
Olen vain ommellut pari kässäkassia viime aikoina...


 läksiäislahjaksi....
lapsuuden muistokankaista lahjaksi.....



kierrätysverhosta sydänkasseja ja yksi pussukka....


ja lukematon määrä toukokuussa kesälahjoiksi 
annettavia kasseja....


Jokunen on jäänyt itsellekin.
Ja kaikki ovat tulleet tarpeeseen, sillä
olen todella innostunut kutomaan 
villasukkia. Ja jokaiselle sukkantekeleelle
on ollut oma kässäkassi....









jokunen villasukkapari on jäänyt kuvaamattakin :)
Minulla pitää olla villasukkiakin useampi yhtä aikaa
työn alla. Jos tv-ohjelmaan pitää keskittyä kunnolla, kudon
paksummasta langasta. Jos taas ohjelmaa voi vain "kuunnella",
otetaan ohuempi lanka esille.
Villasukkainnostus lähti ihan "puikoista", kun työkaverini
Sari antoi minulle omasta lankavarastostaan
jämälankoja. No, osa ei kyllä todellakaan ollut
mitään jämäkeriä vaan ihan aloittamattomia keriä
ihania lankoja. Langat on pitänyt kutoa 
sukiksi ja projekti jatkuu vielä onkin aikaa.
Osittain sen vuoksi, että innostuin itsekin 
käymään lankaliikkeessä :)
Ne ovat ihan yhtä vaarallisia kauppoja kuin kangasliikkeetkin.

Minulla oli nyt alkukesästä pieni 
säikähdystä/huolta aiheuttanut
rinnan kyhmyn leikkaus, ja kudoin 
terapian tarpeessa villasukkia
melkein "yötäpäivää".
Rintaprojekti sai hyvän lopputuloksen, 
ja hommata on vain muistona isohko
arpi rinnassa. Ja Roosanauhalanka odottamassa
yösukkien kutomista :)

Eli lyhykäisesti kerrottuna, olen pitänyt "lomaa"
kankaista, tilkuista, ompelusta, kangaskaupoista, 
ja ahertanut vaihteeksi villalankojen kanssa.
"Loma" taitaa vielä jatkua jonkin aikaa, sillä 
ompeluhuone ei yhtään innosta edelleenkään.
Langat kyllä, mutta olen päättänyt pysyä vain villasukissa.

Tällä viikolla on ollut Rauman pitsiviikot. 
ja sen innoittamana pyyhin 
pölyjä omasta keskeneräisestä
nypäysprojektistani.....

Minulla on vielä viikko kesälomaa 
jäljellä, jonka aikana kyllä taidan käydä 
hakemassa tilkkuinnostusta
parista tilkkunäyttelystä :)
Jospa muiden töiden näkeminen
antaisi minulle piristysruiskeen.

Kesälomatunnelissa, Maritta


27. maaliskuuta 2017

Mitä minulle on tapahtunut.....

kun ompelu ei nyt yhtään innosta ?!?!?
Olen vain ommellut yhden retrokankaisen  kässäkassin ....


sekin tuli ns. tarpeeseen, sillä
piti saada johonkin jemmaan villalankoja...


Näistä tulee minulle uudet sukat ensi syksyksi.
Olen ostanut tämän vuoden puolella niin paljon
villalankoja, että pitää ruveta niitä jo jemmamaan
vähän mieheltä piiloon :)
Yhtään metriä en ole ostanut kankaita, joten
uuden vuoden lupaukseni on pitänyt.
En tiedä onko se hyvä asia, kun olen sitten
ostellut noita villalankoja :)

Farkkukassi marisuikaleilla on niin kivan näköinen,
että toinen kassi on aihiona työpöydällä....



vielä sanka, sisätasku ja reuna puuttuu.
Enkä innostun ompelemaan tämän loppuun
tällä viikolla vapaapäiväni. Kassi lähtee sitten
työkaverilleni - jos kelpaa :)

Villasukkaprojektit kiinnostavat nyt ompelemista
enemmän......


tuo sukka tuli melkein valmiiksi ollessani
Tampere kuplii- tapahtumassa pari viikkoa sitten.
Toinen sukka on jo kantapäävaiheessa - kiitos brittidekkarien :)
Tuolla sarjakuvafestivaaleilla oli oikein kiva kuunnella
paneelikeskusteluja, ja kutoa samalla sukkaa.



En ole kutonut villasukkia varmaan useampaan vuoteen,
joten taas piti vähän lukea opaskirjoja kantapään kohdalla
ja kolmas kärkikavennut malli vasta tuntui hyvältä tässä sukassa.
Olen ostanut jo pari vuotta sitten sukkakirja
"varpaista varteen", ja siihen on lankakin valmiina.
Pitää ruveta perehtymään tähän aiheeseen jossakin vaiheessa
kevättä. Haluan uuden yövillasukat.

Toinen kiinnostuksen kohde on ollut
viimeviikkoina paperitaittelu....



olen nyt ihan jämähtänyt nyt origamitaitteluun.
Tilasin "tolkuttoman" paljon ihania
origamipapereita, ja niiden taittelussa on nyt mennyt aika.
Yritän väsätä näistä "kukkasista" taulun Lohjan
Niilopirtin vanhainkotiin, sillä eihän kukkataulun
tarvitse aina olla maalattu :)
Jos oikein pitkälle asioita ajattelee, niin Niilonpirtti tulee olemaan
minun "vanhankotini" sitten joskus -  jos vietän vanhuuteni Lohjan seudulla.
Mutta sitähän ei koskaan tiedä miten elo sujuu, ja missä.
Jättölän kässäkerhon naiset ovat vieneet Niilonpirttiin
hypistelymuhveja alkukuusta - minun "oma" muhvi on vielä
ajatushautomossa.
En oikeasti ole vielä vanhuuden kynnyksellä, mutta töissä
joutuu kohtamaan päivittäin vanhuksia, joten
oma vanheneminen välillä mietityttää :)

Kevät tekee tuloaan ihan väkisinkin,
ja aurinko paistaa sillin tällöin.
Meidän pihassa ei ole vielä ollut yhtään kevät kukkaisia.
Väriä elämään saa ihanasti näistä paperikukkaista,
marisuikaleista ja villalangoista....


tai kasviksista :)

Sitä kevään ensimmäistä
leskenlehteä odotellessa.............Maritta