En osaa....

nyt oikein aloitella mitään isompaa

ompeluhommaa. Vaiheessa olevia töitä on

useampikin, mutta mikään niistä

ei nyt kiinnosta.

Vauvanpeittoa olen tikkaillut, ja se onkin nyt

vain reunakaitaletta vaille.

Saan sen siis ehkä annettua vauvallekin ennen

kuin hän täyttää vuoden :)

Onneksi tein heti kerralla vähän isomman koon.

 

Pöydällä on pyörinyt

jonkin aikaa yksi farkusta leikattu

sauma, jonka olen pöyrittänyt rullalle.

Nyt sauma on muuttunut koruksi.....

 

 

Vähän erikoisen näköinen, mutta itse tehty :)

Laitoin se heti rintapieleen pellava jakkua koristamaan.

 

Fiiliksen puuttumisesta huolimatta jotain

on ihan pakko ommella, jottei kone pölyynny,

otin esille yhden ikuisuus projektin.....

 

 

Kuvasta just-ja-just erottaa, että laatikossa on kolmion muotoisia

jämäpaloja vaaleasta ja kirjavista kankaista.

Niistä ompelen nyt sitten pieniä neliöbokkeja, pienemmällä

saumanvaralla kuin yleensä eli 1/8" varalla.

Valmis pikku blokki on aika pieni, ja vaikka

niitä valmistuukin monta,

valmis pinta ei voi olla kovin iso :)
Katsotaan sitten mitä niistä valmistuu

- ehkä pikku pussukka tai kassi.

Tai vaikka pienen pieni liina.

Hirmuinen silityssessio  pitää

vain jossakin vaiheessa pitää

palojen kanssa.

Tämänkin projekti voi jostakin tuntua

ihan hullujen hommalta :)

Varsinkin, kun jämäpaloista löytyy

omista leikkuutouhuista

jääneitä, mutta myös tilkkuystävänikin :)
Hän toi ne omat jämänsä minulle ommeltavaksi,

kun pidän tälläisistä minijutuista.

Minulla on ihania tilkkuystäviä monta

-KIITOS siitä !

 

Maritta

Vetoketju ei ole.......

kiinnittynyt itsestään värikkään kassin suuhun :(

Mikä pettymys - jos kankaat lisääntyvät

ihan itsekseen varastohyllyissä, miksi

vetoketjut eivät kiinnity ilman minua.

 

Kassi olisi nyt valmis vetoketjulle, mutta

jostain syystä ei yhtään kiinnosta nyt kiinnitysmekanismit.

Veto pois, loman tarve olisi jo suuri :)
Onneksi ensi viikolla ma ja ti pääsen

osallistumaan Jättölän kylätalolla

taas tilkkukurssille. Dear Jane-blokkeja väsäilen,

niitä samoja, joita väsäilin viime vuonnakin.

Ihanat kaksi päivää siis tulossa.

 

Sen verran olen jaksanut työpäivien jälkeen

miettiä kankaita, että leikkasin

valmiiksi kahteen vauvan peittoon pilkullisia kankaita...

 

 

Työkaverini pyöräyttivät parit poikavauvat, ja heille

nyt pitäisi saada peitot :) Olin jo ennakoinut

asian, ja hommannut netistä kangasnipun, josta ajattelin

jakamalla saada molemmille vauvoille omat peitot.

Ensi viikon kurssilla on tilkkukauppias, jolta hommaan

välivanun ja ehkä taustakankaan.

Ja lomallani pääsen peittopintoja ompelemaan.

 

Mies toi minulle tänään tuliaisen Varustelekasta.....

 

 

italialaisen ompelusetin :)

Sisällä kaikki tarpeellinen, jos on armeijan varusteissa.

Pussukkamalli aika kätevä, joten voin vaikka kopioda

mallia, ja ommella aiheesta oman version

rinkkareppuihin perheen miehille syksyn vaelluksia ajatellen.

Itse kävin täällä....

 

 

eli Kiasmassa katsomassa valokuvanäyttelyn.

Moni asia jäi mietityttämään näyttelykuvien, ja

muidenkin näyttelykerrosten teosten jälkeen.

Ja sehän on taiteen tarkoitus .......

 

Maritta

 

 



Kassin alku......

rupeaa pikku hiljaa näytämään kassilta....

ainakin toisesta päästään. Vielä toinen pääty, vetoketjun kiinnitys

ja kassi on valmis. No, enkä ensi viikonloppuna

pääsen istuttamaan vetoketjua. Jokatapauksessa

saan tämän valmiiksi täksi kesäksi :)

Saavutus sekin.

Alkuperäinen kassimalli näyttää tältä...

kuva kirjasta, jonka nimi ほんのせつめい（書誌情報）

ISBN 978-4-86322-079-9

Jää nähtäväksi saanko rakennettua vetoketjun kassiin

mallin mukaan vain teenkö oman version aiheesta :)

Jos tilkkunurkkani on kaaoksen vallassa,

niin sitä ovat tienvarretkin :)

Tien reunat on vallannut tämä ihana "kukka"....

Se on kesä nyt eikä vasta ensi kuussa....... Maritta



Yövuorot takana...

ja nukkumispäiväkin nukuttu oikein makein nokosin. 

Sade rauhottaa kummasti ja unen laatu paranee :)

Yövuorojen välissä tuhosin yhden verhon kokonaan

pikakasseiksi, ne odottavat nyt ompelemista.

Tietysti projektista jäi jämäpaloja,

jotka pitää käyttää myös.....

tämä kassimalli on melkein jokaisessa japanilaisessa

lehdessä, mutta en ole sitä aiemmin

innostunut kokeilemaan. 

Nyt siihen on mahdollisuus, innostus ja aikaa, sillä

kassi kasataan pitkälti käsinommellen.

Juhannuksena ei jaksa ommella konella, mutta

käsin voi aina tikata tv:tä katsoessa.

Meidän elli-koirulla

on se vaihe vuodesta menossa, että

pitää leikisti rakentaa pesää.

Paras paikka tällä kertaa on

mami tilkkukangasvarasto. Koiru on toistuvista 

kielloista huolimatta päättänyt, että

siniset kankaat on hyvä pedin pohja.....

No, en henno enää häntä tästä

kieltääkään :) Pitää vain

pestä kankaat ja silittää ne uudelleen,

Kun pesän rakennusvaihe

 on ohitettu :)

Rauhallista ja kesäistä

Juhannusta kaikille!

Nyt mansikkakakun tekoon..... Maritta

Reissusta toipunut....

ja taas voi todeta, että matkailu avartaa aina.

Oslo on kaunis kaupunki....

 

 

ilmat sattuivat meille erittäin kauniit, joten oli todella mukava

kävellä jalat ihan puhki pitkin Oslon katuja.

Muistan 70-luvun teltta-autoilu retkeltä vanhempieni kanssa

vain kuninkaan linnan, ja siellähän se yhä oli ylväänä

omalla paikallaan :)

 

Vielä ennen reissun lähtöä ompelin

ystävälläni yhden muumipussukan....

 

 

nyt ystävälläni on jotakin muumijuttua mitä muilla ei ole :)

 

Reissulla en käynyt missään kangas- tai tilkkukaupassa, koska niitä

ei tullut yhtään vastaan :)

Toisaalta enhän minä mitään tarvitse.

Yhden taidetilkkutyön näin Astrup Fearnley Museet´ssa

 

 

Taidetilkkutyön on tehnyt Tracey Emin

 

Toisessakin saman taidenäyttelyn työssä oli käytetty

käsityötarvikkeita....

 

 

nimittäin villalankaa. Sillä oli tehty kuvan mukaista pintaa.

Harmittavasti en löydä tämän taideteoksen tekijän nimeä enää mistään.

 

Eilen tuli häähumua TV:stä, ja ainakin minulle

ne taitavat olla tämän kesän ainuat "häät" joihin

pääsen mukaan. Meillä oli prinsessakakua, ja vähän

kuohuvaa pöydässä, jotta saimme juhlatunnelmaa

kotiinkin. Siinä samalla tikkasin loppuun

yhden keskeneräisenä olleen retropussukan....



                                                                                    

 

                                       Pussukka oli paria tikkausta ja nappilenkkiä vaille

                                                    tehty.  No, nyt se on valmis :)

                                       Retropussukan koko on vähän isompi, ja tämän

                          sisälle sopii esim. pieni kalenteri, tai vaikka pienempi tablettikone.

                                         Nyt kohti seuraava keskeneräistä projektia -

                              joka on todella alkutekijöissä, mutta pääkopassa mietittynä

                                                                 jo valmiiksi :)

                                                                       Maritta

 

                                 P.S Tässä vielä yksi kesäkukkakuva ihan kotipihalta.......

 

 

 

 

 

 



Viime hetken ompeluna.....

ennen pienelle kaupunkilomalle

lähtöä päätin ommella

teinitytölleni kassin.....

 

 

vähän farkkua, vähän huonekalukankaita....



 

huonekalukangasta enemmän edessä kuin takana...

 

 

ja sisällä vanhasta lakanasta sisävuori. Farkkutasku vetoketjulla

ja pari ripustuslenkkiä sivusaumoissa.

Se mikä tässä on nyt minulle uutta, olen laittanut vetoketjun

kassin suuhun - "hopeiset" hampaat ketjussa, joka kierrätetään

vanhasta repusta. Ja aikaa meni tämän tekemiseen eilisen

Live Aid  Lasten sairaala-konsertin verran.

Kassin kankaat valitsi tyttö itse ja niiden kohdat myös.

Farkkupintaan tulee vielä pinssejä koristeeksi :)

Olen aika tyytyväinen vetoketjun istutukseen,

mutta pitää vielä ennen seuraavaa kassia

ratkaista miten saisin saumakohdat paremmin

kotikoneompeluun soveltuvat.

Nyt olisi pitänyt olla taas se teollisuuskone :)

 

Nyt ihan viimeisenä ompeluna 

väsään yhden muumikangaspussukan

tuliaiseksi........ Maritta

 

Joka päivä pitäisi....

ommella jotakin.....

 

 

no, tänään ompelin kännykokoisen pikataskun/pussukan

Marlen ohjeiden mukaan.

Se valmistui pöydällä lojuneista retrokankaan pienistä paloista.

Kuvassa värit eivät ole ihan oikea, mutta voitte varmasti kuvitella

oikeat 70-luvun värit :)

Yhdessä marimekon kankaassa oli vuosiluku 1970 -

olin silloin eka luokalla Teuvo Pakkalan ala-asteella.

Muistan kuinka äiti oli ommellut minulle hienot housut ja liivin

punaisesta crimplene-kankaasta. Viimeisellä kouluviikolla

sitten yksi poika ajoi minua takaa koulun pihalla, ja tietysti kaaduin

rikkoen toisen lahkeen polvesta :(

Arvatkaa harmittiko mennä sitten seuraavana päivänä

kouluun paikatuilla housuilla.....

 

Vaikka postauksen otsikko on, että joka päivä

pitäisi ommella, niin en ole viime viikkoina

ihan toteuttamaan tätä ohjetta.

Ensi viikon olen lomalla, mutta viikon alussa reissussa

teinityttöni kanssa Oslossa.

Loppuviikolla sitten voinkin taas hurruutella

koneella :)

 

Maritta