27. maaliskuuta 2017

Mitä minulle on tapahtunut.....

kun ompelu ei nyt yhtään innosta ?!?!?
Olen vain ommellut yhden retrokankaisen  kässäkassin ....


sekin tuli ns. tarpeeseen, sillä
piti saada johonkin jemmaan villalankoja...


Näistä tulee minulle uudet sukat ensi syksyksi.
Olen ostanut tämän vuoden puolella niin paljon
villalankoja, että pitää ruveta niitä jo jemmamaan
vähän mieheltä piiloon :)
Yhtään metriä en ole ostanut kankaita, joten
uuden vuoden lupaukseni on pitänyt.
En tiedä onko se hyvä asia, kun olen sitten
ostellut noita villalankoja :)

Farkkukassi marisuikaleilla on niin kivan näköinen,
että toinen kassi on aihiona työpöydällä....



vielä sanka, sisätasku ja reuna puuttuu.
Enkä innostun ompelemaan tämän loppuun
tällä viikolla vapaapäiväni. Kassi lähtee sitten
työkaverilleni - jos kelpaa :)

Villasukkaprojektit kiinnostavat nyt ompelemista
enemmän......


tuo sukka tuli melkein valmiiksi ollessani
Tampere kuplii- tapahtumassa pari viikkoa sitten.
Toinen sukka on jo kantapäävaiheessa - kiitos brittidekkarien :)
Tuolla sarjakuvafestivaaleilla oli oikein kiva kuunnella
paneelikeskusteluja, ja kutoa samalla sukkaa.



En ole kutonut villasukkia varmaan useampaan vuoteen,
joten taas piti vähän lukea opaskirjoja kantapään kohdalla
ja kolmas kärkikavennut malli vasta tuntui hyvältä tässä sukassa.
Olen ostanut jo pari vuotta sitten sukkakirja
"varpaista varteen", ja siihen on lankakin valmiina.
Pitää ruveta perehtymään tähän aiheeseen jossakin vaiheessa
kevättä. Haluan uuden yövillasukat.

Toinen kiinnostuksen kohde on ollut
viimeviikkoina paperitaittelu....



olen nyt ihan jämähtänyt nyt origamitaitteluun.
Tilasin "tolkuttoman" paljon ihania
origamipapereita, ja niiden taittelussa on nyt mennyt aika.
Yritän väsätä näistä "kukkasista" taulun Lohjan
Niilopirtin vanhainkotiin, sillä eihän kukkataulun
tarvitse aina olla maalattu :)
Jos oikein pitkälle asioita ajattelee, niin Niilonpirtti tulee olemaan
minun "vanhankotini" sitten joskus -  jos vietän vanhuuteni Lohjan seudulla.
Mutta sitähän ei koskaan tiedä miten elo sujuu, ja missä.
Jättölän kässäkerhon naiset ovat vieneet Niilonpirttiin
hypistelymuhveja alkukuusta - minun "oma" muhvi on vielä
ajatushautomossa.
En oikeasti ole vielä vanhuuden kynnyksellä, mutta töissä
joutuu kohtamaan päivittäin vanhuksia, joten
oma vanheneminen välillä mietityttää :)

Kevät tekee tuloaan ihan väkisinkin,
ja aurinko paistaa sillin tällöin.
Meidän pihassa ei ole vielä ollut yhtään kevät kukkaisia.
Väriä elämään saa ihanasti näistä paperikukkaista,
marisuikaleista ja villalangoista....


tai kasviksista :)

Sitä kevään ensimmäistä
leskenlehteä odotellessa.............Maritta




2 kommenttia:

Tilkkuilo kirjoitti...

Eihän se haittaa vaikka aina ei joku homma innosta. Saa vetää henkeä välillä.
Kerran marketin lankavälikössä yks pikku tyttö kulki äitinsä perässä harmistuneena "Ei me tarvita enää uusia lankoja". Kuuluiko siinä isän ääni, en tiedä, mutta sellaisen pienen seuralaisen minäkin joskus kuvittelen kaupassa perääni.

Tiinatei kirjoitti...

Ihan hurjastihan sinä ole puuhaillut! Tytär opetti minulle reilu vuosi sitten varpaista varteen sukanteon, yksi sukka on melkein valmiina, pariaan joutuu ehkä odottelemaan. Ei ole minun juttuni tuo suunta.